TAVATON -prosessikankaita

 

"Kolme toivomusta" näyttelyn töissä olin löytänyt uuden tavan ajatella kankaiden tekemisestä: työ syntyy prosessin myötä, kerros kerrokselta ilman tarkkaa luonnosta. Työn syntyyn ja kulkuun vaikuttaa mielikuva tulevasta työstä. Mielikuva saattaa myös muuttua työprosessin aikana, sillä siihen vaikuttaa kaikki koettu.

Syksyllä 1995 aloin toteuttaa uusia ajatuksiani. Tein yhdeksän kankaan sarjan sekatekniikoilla. Kaikissa töissä pohjakankaana oli jokin halpa, valkoinen peruskangas. Tarkoituksena oli, että jostakin tavallisesta materiaalista syntyy arvokasta ja säilytettävää.

Työn myötä kiinnostaviksi nousivat kysymykset paitsi itse kankaan tekemisestä, myös valmiin kankaan luonteesta sekä sen suhteesta ympäröivään. Erityisen kiinnostavana alueena koin valon vaikutuksen työssä. Tulin huomaamaan, kuinka työn massa saattaa muuttua eri valaistuksessa, ja joissakin olosuhteissa työ ja valo alkavat luoda uutta tilaa. Tällöin kankaasta tulee vain väline tilan luomiseen.

Esitin uusia ajatuksiani yhdessä tekstiilitaiteilija Marja Blomqvistin kanssa Helsingin Tulli- ja pakkahuoneen kylmävarastossa pidetyssä "TAVATON"-näyttelyssä keväällä 1996. Myöhemmin syksyllä näyttely siirrettiin Berliiniin sekä Rostockiin Saksaan.

   

"Elämä on nyt ja se vilisee mahdollisuuksia"

 

 

 

 

 

Elämä on nyt, ja se vilisee mahdollisuuksia-työ on yhdeksän kappaleen sarjan loppupäästä.

Työn ajatuksena on se, kuinka toinen havaitsee reikiä ja toinen ehjiä paikkoja. Tämä pätee myös elävässä elämässä. Yksi kokee kankaan hajonneena ja toinen kutsuu hengittäväksi. Itselleni tärkeää oli päästä irti ajatuksesta täydellisen siististä ja koskemattomasta kankaasta.

Työn teknisenä toteutuksena on puuvillapohjalla värjäys, polttopainatus, tikkaus, kultapigmenttipainatus sekä pigmenttipainatus.

   

"Kyllä tänäänkin kannatti herätä"

 

 

 

 

 

 

 

 

Kyllä tänäänkin kannatti herätä-työ sisältää ajatuksen ihmisen omasta voimasta. Joka hetki joutuu tekemään valintaa siitä, haluaako nähdä ja tuntea ympäröivää.. Se merkitsee myös oman tien hakemista, löytämistä ja oman tien uudelleen valintaa muuttuvissa tilanteissa.

Kuva-aiheena käytin A. Dürerin teoksen "Fortuna" jumalattaren siipeä. Dürer edustaa minulle piirtäjien piirtäjää, joten siipikin edustaa maailman hienointa piirrettyä siipeä. Näin ollen siipikin esittää pikemminkin siipeyttä kuin jotakin tiettyä siipeä.

Lisäksi käytin työssä tekstiä "De te fabula narrature" (=tämä tarina kertoo sinusta), jota on käytetty ajan kuluessa monissa yhteyksissä mm. vanhassa testamentissa. Ajasta ja käyttäjästä riippuen sanonnalla on ollut joko julman ankara tai iloon kannustava sävy.

Työn materiaalina olen käyttänyt silkkishifonkia ja puuvilla lakanakangasta. Tekniikoina ovat olleet värjäys, tikkaus, kultapigmenttipainatus, polttopainatus ja leikkely.

 

 

   

"Minä olen yksin"


 

 

 

 

 

 

Minä olen yksin-työ kertoo siitä, jolloin tajuaa olevansa jonkin tilanteen päätepisteessä. Paitsi, että kokemus on pelottava, se on myös vapauttava, sillä silloin voi ajatella uudelleen sellaisia asioita, jotka ovat muodostuneet taakaksi.

Kuva-aiheena on anatomian kirjasta kopioitu sydämen kuva. Kaikessa esittävyydessään se on raadollinen, mutta toisaalta myös realistinen.

Työn materiaalina on silkkishifonki ja puuvilla. Värjäyksen lisäksi olen käyttänyt itse löytämääni tekniikkaa, joka paitsi etsaa väriä myös polttaa selluloosakuitua.

 

   
"`Mahdollisuuteni ovat tuhoutuneet´, pelottelen itseäni"
 

 `Mahdollisuuteni ovat tuhoutuneet´, pelottelen itseäni-työ on ehkä kaikkein ilmeisin esimerkki prosessin kautta syntyneestä kankaasta.

Minulla oli mielikuva kankaasta, jossa kuva-aiheen jyvä symboloi uusia mahdollisuuksia. Kuvittelin jyväaiheiden kaartuvan kauniisti irti taustastaan polttopainatuksen jälkeen. Se muodostaisi selkeää pintaa, joka olisi osin peittävää, osin paljastavaa. Painoin vielä verenpunaisen tekstin valkealle pohjalle kertomaan, kuinka katsoja voi nähdä myös omat mahdollisuuksien kenttänsä työni kautta. Vielä lisäsin vanhankullan väriset suuret siivet kankaan reunaan "kannattelemaan".

Kankaan polton jälkeisessä pesussa ihanteellinen kuvani sai kolauksen. Kangas oli pesussa täysin itseensä kietoutunut ja sotkussa. Mahdollisuus-jyväni olivat pienillä mytyillä ja vetivät kasaan koko kankaan. Hetken aikaa ajattelin hävittää koko työn, kunnes tajusin, että työssä on viisaus.. Harvoin oikeassakaan elämässä sattuu, että mahdollisuuksia tuputetaan. Ne pitää löytää ja huomata. Usein mahdollisuudet löytyvät syventymisen, keskittymisen ja valitsemisen kautta.

Niin sitten aloin avata "mahdollisuusmyttyjä" kärsivällisesti, yksi kerrallaan. Kun katselin valmista työtä, minusta tuntui ettei puhdas valkoinen sopinut sille enää, ja niin värjäsin kankaan varauksellisen vaaleanpunaiseksi.

   
"Joskus elämän pakolliseksi kuvioksi muodostuu se, mitä puuttuu"

Joskus elämän pakolliseksi kuvioksi muodostuu se, mitä puuttuu-työ kuvaa luopumista. Luopumista jostakin, jonka tajuaa mahdottomaksi saavuttaa.

Työssä olen käyttänyt siipiaihetta Dürerin teoksesta "Fortuna", mutta käsiteltynä niin, että kankaasta on jäljellä vain tukirakenteet. Siipi on puhdas ja paljas, jäljellä on vain olennainen. Mutta luopumisen jälkeen kun kykenee pysähtymään, voi nähdä selkeämmin ja hengittää vapaammin. Se mitä on, on olemassa, ja sen varaan voi rakentaa uutta, todempaa.

Kankaan tekemiseen olen käyttänyt tikkausta, polttopainoa, suorapainoa lipeällä, värjäystä, sekä kutistamista.

 

   
"Se mitä on puuttunut, voi menettää merkitystään, tyhjyys täyttyä"



 

 

 

Se, mitä on puuttunut, voi menettää merkitystään-työ on jatkoa edelliselle työlle. Työ kuvaa tyhjää tilaa, joka syntyy menettämisen jälkeen, mutta on suuntautunut jo vastaanottamaan uutta.

Työssä olen käyttänyt samaa Dürerin teosta "Fortuna" kuva-aiheena kuin työssä "Joskus elämän pakolliseksi kuvioksi muodostuu se, mitä on puuttunut". Nyt siivet on levitetty valmiiksi uusia ilmavirtoja varten.

Työ on toteutettu valkaisemattomalle puuvillakankaalle. Tekniikoina työssä ovat tikkaus, polttopainatus, kultapigmenttipainatus sekä lipeällä kutistaminen.

   
|Etusivu | Edellinen | Seuraava

Copyright M. Ahlgrén 2005